Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2019

Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille
– 3 pistettä

Sata kirjettä kuolleelle äidille on omaperäinen, rohkea, koskettava, merkityksellinen ja monenlaisia sykkyräisiä tunteita herättävä teos, joka nousee omissa lukukokemuksissani vuoden tärkeimpiin. Se on kaunis niin sanomaltaan kuin ulkoasultaan ja pääsee hyllyssäni kunniapaikalle. Pelkästään sen keltaisena ja kultaisena hohtavaa kantta katsoessaan tuntee lohtua.

Antti Rönkä: Jalat ilmassa
– 2 pistettä

Jalat ilmassa on poikkeuksellisen kypsä esikoisromaani, jonka sekä kirjalliset ansiot että koskettava sisältö tekivät minuun suuren vaikutuksen. Omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa koulukiusaamistarinaa lukee kuin veitsenterällä, henkeään haukkoen.

Emma Puikkonen: Lupaus
– 1 piste

Pidin tämän romaanin kerronnasta valtavasti. Puikkonen kuvaa varsinkin äidinrakkautta ja arkisia hetkiä lapsen kanssa niin pakahduttavasti ja tunnistettavasti, että haluan lukea monet kohdat useaan kertaan. Tyttö takertuu tarinoihin selittääkseen maailmaa, joka on usein selittämättömissä. Tytöstä kasvaa ilmastotietoinen nuori, joka uskaltaa esittää vaikeita kysymyksiä pääministerillekin. Pyytää katsomaan laajaa kuvaa, muuttamaan perspektiiviä.

Peter Høeg: Sinun silmiesi kautta
– 3 pistettä

Sinun silmiesi kautta on vaikuttava romaani, joka jättää mielen pohjalle monia kutkuttavia kysymyksiä. Minkälaisia tarinoita kerromme itsestämme ja ympäröivästä todellisuudesta? Mitä jää jäljelle, jos päästämme irti niistä tarinoista? Ainakin tähän vaikuttavaan tarinaan haluan vielä joskus palata.

Trent Dalton: Boy Swallows Universe (Poika nielaisee maailmankaikkeuden)
– 2 pistettä

Rankoista teemoistaan huolimatta tämä erilainen kasvutarina on kaikkea muuta kuin rankka lukukokemus. Kuvaisin sitä esimerkiksi sanoilla sykähdyttävä, rakastettava, maaginen, hätkähdyttävä, kupliva, pakahduttava, valloittava, unohtumaton. Kirjan minäkertoja Eli Bell on vertaansa vailla. […] Trent Dalton kuljettaa lukijan todelliseen seikkailuun. Elin elämää seurataan muutaman vuoden ajalta ja tämä epätavallinen kasvutarina on täynnä tiukkoja tilanteita, mutta myös pakahduttavaa rakkautta ja elämäniloa. 

Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani
– 1 piste

Gabriel Tallentin esikoisromaani Minun ikioma kultani on ehkä kammottavinta ja samalla upeinta mitä olen lukenut pitkiin aikoihin. […] Jo ensimmäisiltä sivuilta Tallentin romaanin kieli ja maailma vie täysin mennessään eikä kirjaa pysty laskemaan käsistään, vaikka sen lukeminen tuntuu välillä fyysisenä etomisena.

Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli
– 3 pistettä

Rasi-Koskinen on onnistunut punomaan kirjaansa kunnianhimoisen juonen, joka avautuu kerros kerrokselta, ripottelee sopivasti vihjeitä matkan varrelle ja yllättää yhä uudestaan. Kun viimeisen sivun on kääntänyt, mieli jää kansien väliin harhailemaan. Mitenkäs tämä nyt menikään? Tämä on sellainen kirja, joka tekisi mieli aloittaa heti alusta uudestaan, jotta voisi seurata tapahtumia uudella ymmärryksellä. 

Kimmo Ohtonen: Ikimaa – Kuiskaajien kilta
– 2 pistettä

Luontotoimittajana ja -valokuvaajana tunnettu Kimmo Ohtonen ammentaa tuntemastaan maailmasta ja kirjasarjan luontokuvaus onkin kerrassaan lumoavaa. Tutut pohjoisen erämaan elementit saavat seurakseen sopivasti myyttisiä erityispiirteitä.

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus
– 3 pistettä

Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus on trillerimäisen koukuttava tietokirja, jota ahmii päätään pyöritellen. Kuuntelin kirjan äänikirjaversion ja kuulokkeet alkoivat särkeä korvia, kun en malttanut lopettaa. Gustavsson on tehnyt perusteellista työtä tutkiessaan Arnault’n ja Katarina Frostensonin pyörittämän kulttuurikeskus Forumin ja Ruotsin akatemian ympärille kytkeytyvää vyyhtiä.

Malena Ernman, Beata Ernman, Greta Thunberg, Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä
– 2 pistettä

Sydämen asioita on sanomaltaan tärkeä ja vaikuttava kirja, ja vangitseva myös lukukokemuksena. Kirja koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa Gretan äiti Malena kuvaa perheen kamppailua lastensa auttamiseksi ja koko perheen yhteistä kamppailua planeetan auttamiseksi. Kestävyyskriisi on akuutti niin perheen sisällä kuin maailmanlaajuisesti.

Adam Kay: This is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor (Kohta voi vähän kirpaista: Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat)
– 1 piste

Jossain formaatissa tähän kirjaan kannattaa tarttua, jos haluat takuuvarmat naurut ja ehkä vähän nielaista kyyneliäkin väärään kurkkuun. […] Kay kirjoittaa kollegoistaan, kohtaamisistaan potilaiden kanssa ja työnsä realiteeteista suorasukaisesti ja kaunistelematta, mutta jatkuva sympaattinen pilke silmäkulmassa. Tavallinen alapäähuumori on viatonta verrattuna gynekologin ja synnytyslääkärin tositarinoihin.

Tilaa artikkelit sähköpostiisi