On taas kirjabloggaajien aika äänestää vuoden 2017 parhaista kirjoista. Blogistanian kirjallisuuspalkinnot valitaan neljässä eri kategoriassa: Blogistanian Finlandia, Blogistanian Globalia, Blogistanian Kuopus ja Blogistanian Tieto (emäntäblogit linkitetty). Osallistun tänä vuonna äänestykseen Finlandian ja Globalian osalta. Lastenkirjoista ja tietokirjoista en ole viime vuonna blogannut riittävästi, jotta voisin osallistua Kuopus- ja Tieto-äänestyksiin.

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat. Äänestys on epäkaupallinen ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja ja kukitus. Kilpailun säännöt.

Olen lukenut yhteensä 30 vuonna 2017 julkaistua kotimaista kaunokirjallista teosta ja blogannut niistä kaikista. On siis varaa mistä valita ja se tekee valinnasta myös äärimmäisen vaikean. Liitän mukaan katkelmat bloggauksistani.

Rosa Liksom:
Everstinna
– 3 pistettä

Aina joskus käy niin, että joku kirja hiipii salaa takavasemmalta ja täräyttää suoraan kanveesiin. Minulle tänä vuonna sellainen on ollut Rosa Liksomin Everstinna. Kirjailija Annikki Kariniemen (1918–1984) elämästä fiktiota luova romaani on Everstinnan väkevä yhden yön monologi, viimeisen eletyn yön tilinpäätös, jossa Everstinna käy läpi elämänsä synkimmät ja kohottavimmat hetket. Se on hyvin poikkeuksellisen naisen elämäntarina ja erään helvetillisen avioliiton kuvaus, ja toisaalta asettuu paljon laajempaan kontekstiin, osaksi pimeintä kohtaa Suomen ja maailman historiassa.

Lue lisää..

Marianna Kurtto:
Tristania
– 2 pistettä

Runoilijana ja kääntäjänä menestyneen Marianna Kurton ensimmäinen romaani Tristania on kaunis sisältä ja päältä. Yksinkertaisen kauniit kannet kätkevät sisälleen runoilijan herkkyydellä taiten maalatun kuvan ihmisistä, jotka kirjaimellisesti asuvat keskellä ei mitään mutta eivät silti voisi kuvitella elämää missään muualla. Kurtto on löytänyt täydellisen, mielikuvitusta kutittelevan aiheen ja tapahtumapaikan romaanilleen.

Lue lisää..

Anni Kytömäki:
Kivitasku
– 1 piste

Kytömäen uusin romaani Kivitasku oli minulle täyteläinen lukukokemus. Nautin Kytömäen aistikkaasta kielestä, taidokkaasta juonenpunonnasta, monitahoisista henkilöistä ja kiehtovista teemoista.

Kivitaskun kerronta on toisaalta viehättävän vanhanaikaista, toisaalta vahvasti tätä päivää. Monipolvisen sukutarinan palapeli rakentuu vähitellen ja kätkee sisäänsä yllätyksiä loppuun asti. Viehätyin, vaikutuin ja viihdyin!

Lue lisää..

Suomeksi vuonna 2017 julkaistuja käännösromaaneja olen lukenut peräti 31. Joukossa on edustettuna niin erilaisia ja niin erilaisista kulttuureista tulevia kirjoja, että näistä oli erityisen vaikea valita suosikkeja.

Eka Kurniawan:
Kauneus on kirous
– 3 pistettä

Raju, rujo, runsas, ronski, raaka, rietas, rehevä, raflaava, revittelevä, rivo, rakastettava, rohkea, reteä, räävitön. Jostain syystä mieleen tulee näitä ärrällä alkavia adjektiiveja lukiessani indonesialaisen Eka Kurniawanin romaania Kauneus on kirous. Eli voisi sanoa, että kyseessä on Romaani isolla R:llä. Lisää ärriä löytyy myös sisällöstä: rakkautta, roistoja ja raiskauksia. Kurniawanin eeppinen sukellus Indonesian väkivaltaiseen historiaan on hänen kansainvälinen läpimurtonsa ja kirja on käännetty jo 35 kielelle. Hienosta suomennoksesta vastaa Harry Potterin suomentajana tuttu Jaana Kapari-Jatta. Tässä kirjassa ei huispata, vaikka maagista realismia kyllä löytyy heti ensimmäisestä lauseesta lähtien: “Kun Dewi Ayu eräänä maaliskuisena viikonloppuna nousi haudastaan, hän oli ollut kaksikymmentäyksi vuotta kuolleena.”

Lue lisää..

Hanya Yanagihara:
Pieni elämä
– 2 pistettä

Pieni elämä on kuin levoton yö, jossa pahimmat painajaiset ja hartaimmat toiveet vuorottelevat. Se nostaa pintaan piinallisen kysymyksen: voiko sellaista ihmistä pelastaa, joka ei halua tulla pelastetuksi? .. Pieni elämä on kirja, jota ei voi suositella kaikille. Mikään kevyt välipala se ei ole ja herkimmille lukijoille saattaa olla liikaa. Se on kirjallisilta lähtökohdiltaan koukuttava ja nautittava teos, mutta sanomaltaan hämmentävä ja ristiriitaisia ajatuksia herättävä. Kirjallisuutta, joka kylmää mutta ei jätä kylmäksi. Minuun kirja teki vaikutuksen, mutta en ole varma haluanko lukea sitä koskaan uudelleen.

Lue lisää..

Lucia Berlin:
Siivoojan käsikirja ja muita novelleja
– 1 piste

Viime aikoina olen lukenut monta hyvää novellikokoelmaa, mutta Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia nousi kyllä aivan omaan luokkaansa. Kokoelma käsittää yhteensä 25 lyhyttä tarinaa, joiden kautta pääsee kurkistamaan sellaisiin paikkoihin ja sieluntiloihin, jotka usein jäävät syrjään katseilta. Elämän koko kirjo, usein altavastaajan näkökulmasta, pääsee oikeuksiinsa näissä terävissä, säkenöivissä ja yllätyksellisissä novelleissa. Novelleissa liikutaan itsepalvelupesuloissa, paikallisbusseissa, katolisissa kouluissa, ensiapuklinikoilla, katkaisuhoidossa, meksikolaisella aborttiklinikalla ja välillä sukelletaan paratiisirantojen kirkkaisiin vesiin. Jos Lucia Berlinin novelli olisi ihminen, se olisi kovia kokenut ja reissussa rähjääntynyt, ehkä vähän tärähtänytkin, mutta naururypyt ja pieni pilke aina mukana matkassa.

Lue lisää..

Äänestyksen tulokset julkistetaan maanantaina 5.2.2018 klo 10.00 eri kategorioita emmännöivissä blogeissa.

blogistanian finlandia blogistanian globalia