When we grow older we lack the fine courage of youth, and even an ordinary task like making a pullover for somebody we love or used to love seems too dangerous to be undertaken. Then Agatha might get to hear of it; that was something else to be considered. Her long, thin fingers might pick at it critically and detect a mistake in the ribbing at the Vee neck; there was often some difficulties there. Agatha was not much of a knitter herself, but she would have an unfailing eye for Belinda’s little mistakes. And then the pullover might be too small, or the neck opening too tight, so that he wouldn’t be able to get his head through it. Belinda went hot and cold, imagining her humiliation. She would have to practice on Harriet, whose head was fully as big as the Archdeacon’s. And yet, in a way, it would be better if Harriet didn’t know about it, she might so easily blurt out something.. Obviously the enterprise was too fraught with dangers to be attempted and Belinda determined to think no more about it. God moves in a mysterious way, she thought, without irreverence. It was wonderful how He did, even in small things. No doubt she would know what to do with the wool as time went on.

Barbara Pym: Some Tame Gazelle

Naistenviikko huipentuu omaan nimipäivääni ja sen kunniaksi vielä kerran Barbara Pymia! Tosin ette pääse Pymista eroon vielä tämänkään jälkeen, sillä yksi Pym-äänikirja on vielä kesken. Mitä ihmettä kuuntelen sen jälkeen? Tästä Pym-tyhjiöstä pelastaisi vain Muriel Spark, mutta hänen kirjansa ovat salakavalasti kadonneet Storytelista, mikä vääryys! Mutta nyt siis vuorossa Pymin esikoisromaani vuodelta 1950, ihastuttavasti nimetty Some Tame Gazelle. Pymin tapaan nimi tulee tietysti runosta, tällä kertaa Thomas Haynes Baylyn runosta Something to Love, jonka seuraavat säkeet vangitsevat loistavasti tämän ihastuttavan romaanin ytimen.

Some tame gazelle, or some gentle dove:
Something to love, oh, something to love!

Jokainen tarvitsee jotain mitä rakastaa ja helliä ja tämän romaanin vanhapiikasiskokset suuntaavat oman huolenpitonsa ja hellyytensä maalaiskylän kirkonmiehiin. Harrietin heikkous ovat nuoret ja komeat kappalaiset, joita hän mielellään kutsuu teelle ja hemmottelee leipomuksillaan ja neulomillaan sukilla. Harrietilla on myös liuta kosijoita, esimerkiksi kylässä asuva italialainen kreivi on jo kosinut monesti, mutta Harriet on varsin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa. Vaatimattomampi sisko Belinda on jo kolmekymmentä vuotta rakastanut arkkidiakoni Henry Hocclevea, joka on naimisissa kylmäkiskoisen Agathan kanssa. Belinda on ainoa kylässä, joka jaksaa kehua arkkidiakonin ylipitkiä ja usein käsittämättömiä saarnoja tai kuunnella kun Henry siteeraa tai lukee ääneen lempiteoksiaan.

God moves in a mysterious way, toistetaan kirjassa usein. Kovin ristiin tuntuvat lemmenhaaveet ja rakkaudenosoitukset menevän, sydämet harvoin sykkivät samaan tahtiin. Kylässä vieraileva Dr Parnell toteaakin, että realistisinta olisi valita puolisoksi se, jolla on samanlainen maku ruoan suhteen. Silloin olisi ainakin hyvin ruokittu, jos ei niin hyvin rakastettu. Tämä on tietysti liian pessimistinen näkemys siskosten romanttisille sieluille. Heille tuntuu hyvin riittävän yksipuolinenkin rakkaus, kunhan on joku ihailtava mies näköpiirissä. Valitettavasti siskoksia itseään liehittelevät miehet tuntuvat olevan toinen toistaan rasittavampia. Esimerkiksi seurakunnassa vieraileva piispa Theodore Grote, tai Theodore Mbawawa, kuten tämä Afrikassa lähestystyötä tekevä mies itseään kutsuu, osoittautuu sangen epämiellyttäväksi. Onneksi siskokset onnistuvat torjumaan kosinnat ja voivat taas keskittyä palvomaan kaukaa todellisia rakkauden kohteitaan.

Some Tame Gazelle on kaikessa kotoisuudessaan aivan ihastuttava kirja, sen ironinen mutta lämminhenkinen huumori osuu johonkin syvälle sielussani. Uskomatonta, että Pym oli vasta parikymppinen kirjoittaessaan esikoisromaaniaan vanhapiikasiskoksista ja maalaisseurakunnan leppoisasta elämänmenosta, ja saa sen kuulostamaan siltä kuin olisi itse elänyt vuosikymmeniä neuloen sukkia komeille pappismiehille. Ai että nauratti tuo yllä oleva lainaus, jossa Belinda harkitsee uhkarohkeaa hanketta neuloa rakastamalleen arkkidiakonille villapaita tämän vaimon ollessa Karlsbadin kylpylässä hoitamassa reumatismiaan. Belindaa ärsytti, kun lankakaupan myyjätär mainitsi myyneensä kylän naisille eniten juuri tuota Belindan ostamaa papillisen harmaata villalankaa. Taitaa papeilla olla kaapit täynnä naisten neulomia sukkia ja paitoja!

Kiitos Tuijalle jälleen Naistenviikkohaasteen järjestämisestä! Minulle tästä tuli nyt tällainen Barbara Pym -festivaaliviikko. Onneksi on vielä seitsemän Pym-romaania lukematta. Voin järjestää uuden Pym-juhlaviikon sitten ensi kesänä 😉

Barbara Pym:
Some Tame Gazelle
Tantor Audio 2020
(alunperin julkaistu 1950)
Äänikirjan lukija: Mary Sarah
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Barbara Pym: Civil to Strangers

Barbara Pym: An Academic Question

Barbara Pym: Crampton Hodnet

Barbara Pym: An Unsuitable Attachment | Naistenviikkohaaste 2021

Barbara Pym: A Few Green Leaves | Naistenviikkohaaste 2021

Paula Byrne: The Adventures of Miss Barbara Pym | Naistenviikkohaaste 2021

Barbara Pym: The Sweet Dove Died

Barbara Pym: Quartet in Autumn

Barbara Pym: No Fond Return of Love

Barbara Pym: A Glass of Blessings | Naistenviikkohaaste 2020

Barbara Pym: Less Than Angels | Naistenviikkohaaste 2020

Barbara Pym: Jane and Prudence | Naistenviikkohaaste 2020

Barbara Pym: Excellent Women | Naistenviikkohaaste 2019

Muriel Spark: Loitering with Intent | Naistenviikkohaaste 2019

Muriel Spark: The Girls of Slender Means | Naistenviikkohaaste 2019

Muriel Spark: The Prime of Miss Jean Brodie | Klassikkohaaste 8

Seuraa Kirjaluotsia

#naistenviikkohaaste 50-luku äänikirja Barbara Pym Englanti Some Tame Gazelle