menu Menu
Barbara Pym: Less Than Angels | Naistenviikkohaaste 2020
Iso-Britannia, Pym Barbara, Tantor Audio, Ulkomainen kaunokirjallisuus 20/07/2020 4 kommenttia
Barbara Pym: A Glass of Blessings | Naistenviikkohaaste 2020 Edellinen Barbara Pym: Jane and Prudence | Naistenviikkohaaste 2020 Seuraava

It’s Tom’s thesis,’ said Deirdre in a reverent tone. ‘He’s just given me a copy to read. Look,’ she unwrapped the paper, ‘four hundred and ninety seven pages. How does he do it?’ ‘Well,’ said Catherine, ‘writers of fiction would tell you that one just goes on and on until one reaches page four hundred and ninety seven, but of course we don’t have to write at such prodigious length and might well find it a bit of an endurance test. A thesis must be long. The object, you see, is to bore and stupefy the examiners to such an extent that they will have to accept it—only if a thesis is short enough to be read all through word for word is there any danger of failure.’

’Oh, Catherine…’ Deirdre laughed a little uncertainly. ’Actually I know I shall find this very inteteresting,’ she added, assuming the slightly patronizing tone that a specialist may when speaking to a non-specialist.

’Well, don’t get scrambled egg all over it,’ said Catherine, lifting the manuscript from the table. She turned a page at random. ’It would, however, be dangerous at this stage to embark on any extensive analysis…’ she read. ’Oh, what cowards scholars are! When you think how poets and novelists rush in with their analyses of the human heart and mind and soul of which they often have far less knowledge than darling Tom has of his tribe. And why do they find it so difficult to begin or start anything – they must always commence – have you noticed? I hoped I had cured Tom of that, but I’ve obviously failed.’

Barbara Pym: Less Than Angels

Naistenviikko jatkuu Barbara Pymin seurassa. Olen siis nauttinut putkeen useamman Barbara Pymin romaanin äänikirjana ja siihen teidän on nyt tyytyminen. Viimeksi joimme teetä Janen ja Prudencen seurassa, nyt siirrymme akateemisten piirien teesalonkeihin. Less Than Angels vuodelta 1955 ruotii lontoolaisten antropologien seuraelämää yhtä perusteellisesti kuin antropologit tutkivat afrikkalaisia heimoja. Kirja sijoittuu sodan jälkeiseen Englantiin, jossa elämä on palautumassa normaaliksi, mutta pula-aika ja sodan menetykset ovat vielä rivien välissä mukana. Tunnelmaltaan Less Than Angels on surumielisempi kuin sitä edeltänyt Jane and Prudence, mutta tuttua pymiläistä lämpöä ja huumoria löytyy roppakaupalla myös tästä romaanista.

Catherine Oliphant kirjoittelee kevyttä viihdettä naistenlehtiin ja seurustelee antropologi Tom Mallown kanssa, joka on juuri palannut kotiin kenttätyöjaksolta Afrikasta. Catherine odottaa jo häitä, mutta Tom ilmoittaakin pian rakastuneensa 19-vuotiaaseen antropologiopiskelija Deirdreen. Deirdre on tavannut Tomin antropologian tutkimuskeskuksessa, jossa akateemikot hengailevat. Nuori Deirdre uskoo ymmärtävänsä Tomia paremmin kuin Catherine, joka ei tunne antropologian hienouksia. Tom itse ei tunnu tietävän mitä haluaa. Catherinen ja Deirdren lisäksi mielessä pyörii nuoruuden rakastettu Elaine. Catherine itkee hetken Tomin perään, mutta pian hän nousee tilanteen yläpuolelle. Hänestä ja Deirdrestä tulee peräti ystäviä. Deirdren perheen naapurissa asuu toinen arvostettu antropologi, eksentrinen Alaric Lydgate, joka vetää Catherinea puoleensa. Alaricin ullakolla huhutaan olevan useita matka-arkkuja täynnä muistiinpanoja kenttätyöstä. Syntyykö niistä jotain uraa uurtavaa tutkimusta vai hautautuvatko ne ikuisiksi ajoiksi ullakolle pölyttymään? Maineensa riivaama mies nähdään usein puutarhassa eksoottinen heimonaamari kasvoillaan. Voisiko Catherine auttaa Alaricia vapautumaan taakastaan?

Kirjassa seurataan useampia henkilöitä, Catherinen, Tomin ja Deirdren kolmiodraaman lisäksi omana sivujuonteenaan esimerkiksi Deirdren opiskelukaverien Markin ja Digbyn kilvoittelua akateemisella uralla. Tähtäimessä on tutkimuskeskuksen tarjoama kenttätyöapuraha, jota molemmat havittelevat. Hakijoiden soveltuvuus punnitaan viikonloppuvierailulla professori Mainwaringin huvilalla. Innokkaat nuoret tutkijat nauttivat viikonlopun runsaista tarjoiluista ja yrittävät esittää parastaan, mutta onko kaikki turhaa? Professori Mainwaring on ehkä ollut liian optimistinen kykyihinsä hankkia rahoitusta suojateilleen.

Pymillä on hauska tapa antaa henkilöilleen cameorooleja eri kirjoissaan. Tutut henkilöt vilahtavat ristiin rastiin eri kirjoissa, usein vain mainintoina. Näitä viittauksia on hauska bongata ja se onnistuu varsin hyvin kun on tällainen Pym-lukuputki menossa. Tässä kirjassa vilahteli nimeltä monta tuttua henkilöä kirjasta Excellent Women, ollaanhan molemmissa antropologien seurapiireissä. Everard Bonen todetaan menneen naimisiin Mildredin kanssa ja he ovat kuulemma parhaillaan Afrikassa. Myös Rocky ja Helena Napier vilahtavat antropologien puheissa. Assistenttina Excellent Womenissa toiminut Esther Clovis on tässä kirjassa saanut arvostetumman aseman antropologian tutkimuskeskuksesta.

Less Than Angels kuvaa hersyvästi antropologimiesten itseriittoista koketeerausta. Catherine asettuu akateemisten piirien ulkopuolelle ja hänen viileän analyyttiset pohdintansa antropologien edesottamuksista ja oletetuista ansioista viihdyttävät. Hän uskaltaa olla kriittinen jopa Tomia kohtaan, jota kaikki – eritoten Tom itse – tuntuvat pitävän erityisen lahjakkaana tapauksena. Kirjan hienovaraiset vertaukset antropologien tutkimuskohteiden ja englantilaisen tapakulttuurin välillä ovat mehukkaita. Eivät taida heimojen pariutumisrituaalit suuresti erota brittien seurustelukiemuroista. Pym on kyllä brittiläisen tapakomedian mestari!

Ehkä vielä muutama sana näistä äänikirjoista ja niiden lukijasta. Olen siis löytänyt jo viisi hiljattain julkaistua Pym-äänikirjaa. Julkaisija on Tantor Audio ja kaikissa kirjoissa on sama lukija, Mary Sarah. Lukijaprofiilin mukaan hän on lukenut paljon romanttista viihdekirjallisuutta ja se kyllä kuuluu lukutyylissä. Kuuntelu meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun Sarahin makeileva ja kaihoisa lukutapa tuntui niin yliampuvalta. Nautin kyllä suunnattomasti täydellisestä brittiaksentista, pitkine a-vokaaleineen (She was so saad. She wore blaack.) Ehkä johtui siitä tai sitten Pymin kerronnan tenhoavuudesta, että yhtäkkiä huomasin rakastavani Mary Sarahin luentaa. Se itse asiassa sopii täydellisesti näihin kirjoihin. Not so baad after all!

Barbara Pym:
Less Than Angels
Tantor Audio 2020
(Alunperin julkaistu 1955)
Äänikirjan lukija: Mary Sarah
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

#naistenviikkohaaste 50-luku äänikirja antropologia Barbara Pym Englanti Less Than Angels


Edellinen Seuraava

Vastaa

  1. Olen viime aikoina piiiiitkän tauon jälkeen alkanut lueskelemaan myös englanniksi ja ajattelin, että tässähän on hyvä äänikirjavinkki, niin eipäs löydykään mitään Pymin kirjoja BookBeatista joka mulla on nyt kokeilussa. Epistä! Näissä englanninkielisissä äänikirjoissa tuota valikoimaeroa onkin varmaan enemmän, kun tarjontaa on maailmalla niin paljon.

    1. That is so saad, eli voihan harmitus! Valikoimaeroja tosiaan on ja oma tuntumani on ollut, että Storytelissa vieraskielisiä kirjoja olisi paremmin saatavilla. Kuuntelen enimmäkseen enkuksi ja välillä myös espanjaksi. Siksi olen jämähtänyt Storytelin käyttäjäksi, vaikka BookBeatin sovellus miellytti enemmän. Espanjankielisiä ei taida olla saatavilla muissa kuin Storytelin valikoimissa.

      Toivottavasti joskus pääset nauttimaan Pymin romaaneista, muodossa tai toisessa 🙂

  2. Niin, kuinka hyvin antrolopologiatausta on sitten auttanut Pymiä tarkkailemaan myös omaa kulttuuriaan 🙂

    Luin nämä ihan paperikirjoina, joten äänikirjoista ei ole kokemusta…selvä brittiaksentti on kyllä näissä välttämättömyys, ja ehkä se romanttisen viihdekirjallisuuden tyyli sitten osuu hyvin myös näihin, vaikka ote onkin ironisempi.

    Ja mainio sitaatti sinulla taas, mutta Pymistä blogatessa tuntui usein että tekisi mieli siteerata noin puoli kirjaa…

    1. Hämmentävän hyvin tuo lukutyyli sopii näihin kirjoihin. Ehkä lievä yliampuvuus ilmaisussa jopa terävöittää ironiaa, kun niin tosissaan ja täysillä eläytyen ollaan huolissaan miesten jaksamisesta raskaissa akateemisissa töissään tai kauhistellaan kun joku ei omista edes teepannua. Se on varmaa, että näiden kirjojen jälkeen voi olla vaikeaa taas tottua toisenlaiseen, sävyttömämpään luentaan. En tiedä haluanko tästä Pymin maailmasta ollenkaan pois..

      Sitaattihelmiä näistä kirjoista tosiaan löytyy. Varsinkin teehen liittyviä 😉

keyboard_arrow_up