Anuk Arudpragasam: A Passage North

Arudpragasam Anuk, Sri Lanka, Ulkomainen kaunokirjallisuus, W F Howes 11/10/2021 0 kommenttia

Yoko Ogawa: Muistipoliisi

Edellinen

Miriam Toews: Naiset puhuvat

He could see the leafless thickets of brush rushing past in the foreground before him, the white-hot horizon melting into the cloudless sky in the background, could feel the thin steel floor vibrating beneath his feet and his shirt billowing in the wind, but standing there leaning out through the door of the train, knowing that soon he would be arriving in Kilinochchi and that soon he would be in Rani’s village, attending the funeral of a person he still could not quite accept was dead, he couldn’t help thinking, as the train hurtled closer toward his destination, that he’d traversed not any physical distance that day but rather some vast psychic distance inside him, that he’d been advancing not from the island’s south to its north but from the south of his mind to its own distant northern reaches.
Anuk Arudpragasam: A Passage North

Tämän vuoden Booker-palkinnon lyhyeltä listalta bongasin srilankalaisen kirjailijan ja päätin heti valloittaa uuden maan kirjallisella maailmankartallani. Anuk Arudpragasam on Sri Lankan tamili eli kuuluu saarivaltion hinduvähemmistöön. Sri Lankan suurin etninen ryhmä on singaleesit, jotka ovat pääosin buddhalaisia. Minulle Sri Lankasta eli entisestä Ceylonista tulee ensimmäisenä mieleen ceylonilainen tee ja toisena sisällissodan kapinallisryhmä Tamilitiikerit. Sri Lankan hallituksen joukkojen ja tamilisissien välinen sisällissota kesti vuodesta 1983 vuoteen 2009. Arviot sodan aikana kuolleista vaihtelevat, mutta kyse on kymmenistä tuhansista ellei jopa sadasta tuhannesta kuolonuhrista. Tämän tragedian jälkimaininkeihin sijoittuu Arudpragasamin romaani A Passage North, jossa päähenkilö Krishan matkustaa junalla halki Sri Lankan osallistuakseen isoäitiään hoitaneen naisen hautajaisiin sodan pahiten tuhoamassa pohjoisessa.

Krishan saa Colombossa puhelun, jossa kerrotaan hänen isoäitinsä entisen hoitajan Ranin kuolleen kotikylässään maan koillisosassa. Rani oli löydetty kylän kaivosta niska murtuneena. Krishan päättää matkustaa junalla hautajaisiin. Suru-uutisen lisäksi Krishanin mielessä pyörii juuri saatu sähköposti Anjumilta, joka on poliittinen aktivisti ja Krishanin entinen tyttöystävä. He eivät ole olleet yhteydessä sen jälkeen, kun Krishan päätti jättää akateemisen elämän Delhissä ja palata kotiin Colomboon osallistuakseen maansa jälleenrakennukseen. Muistot Anjumista tuoreena mielessään Krishan astuu junaan, joka kuljettaa hänet läpi sodan runteleman maan. Krishanin ajatuksenvirran läpi lukija tutustuu isoäitiin, joka on yrittänyt taistella kehon ja mielen heikkenemistä vastaan ja sotatraumojen masentamaan Raniin, joka sai isoäidin pidettyä kiinni elämässä, mutta jonka oma mielenterveys rakoili. Tutustumme myös biseksuaaliin Anjumiin ja Krishanin epävarmuuksiin ja haavoittuvuuteen suhteessa häneen. Kaikki analysoidaan erilaisiin katseisiin asti pureutuvalla herkkyydellä.

Matkalla hautajaisiin Krishan pohtii paljon kuolemaa. Rani menetti molemmat poikansa sodassa ja hänen syvää masennustaan hoidettiin sähköshokein, joista ei juurikaan ollut apua. On siis paljon mahdollista, että Rani päätyi kaivon pohjalle omasta halustaan. Krishan lähestyy kuolemaa myös valinnan vapauden kautta. Hän muistelee näkemäänsä dokumenttia, jossa kaksi nuorta tamilisisseihin liittynyttä naista ylpeänä kertoi olevansa valmiita kuolemaan vaikka itsemurhaiskussa. Krishan mietti, että jos on koko elämänsä elänyt todellisuudessa, jossa minä hetkenä tahansa saattaa kuolla väkivaltaisesti ja on nähnyt pienestä pitäen silvottuja ruumiita ja sodassa vammautuneita, oman kuoleman hetken ja tavan valitseminen voi tuntua jonkinlaiselta vapaudelta. Ja samalla isoäidin tilanne, vähittäinen hiipuminen ja kuoleminen vanhuuteen, tuntuu oudolta ylellisyydeltä, joka herättää lähes syyllisyyden tunteita. Sodan ja kuoleman rinnalla Krishan pohtii rakkautta, läheisyyttä ja erilaisia ihmissuhteita. Anjumin kautta teemaksi nousee myös seksuaalivähemmistöjen asema ja haasteet.

A Passage North on hyvin meditatiivinen romaani. Romaanissa ei ole lainkaan dialogia ja koko kirja kerrotaan Krishanin näkökulmasta hyvin syvälle hänen ajatuksiinsa sukeltaen. Virkkeet ovat pitkiä ja polveilevia, tuo yllä oleva lainauskin on tosiaan vain yksi virke eikä edes pisimmästä päästä. Tapahtumat etenevät hyvin verkkaisesti, junan lähtö tuntuu kestävän ikuisuuden ja junamatkalla Krishanin ajatukset siirtyvät aiempiin junamatkoihin, joten varsinkin äänikirjaa kuunnellessa on vaikea pysyä kärryillä missä junassa milloinkin matkataan. Ja kun luulet, että kohta ollaan varmasti perillä, tajuat että juna vasta irtosi laiturista. Kun lukijan äänikin on rauhallinen, nukahtamista on vaikea välttää. Itse asiassa yritin nopeuttaa äänikirjaa, mutta se tuntui heti väärältä. Nopeutettu ääni lisäsi kiireen tuntua ja sai ikään kuin junankin nopeuden kiihtymään, mikä ei sopinut kirjan tunnelmaan lainkaan. Niinpä päätin olla kärsivällinen ja nauttia matkasta. Kun malttaa pysähtyä tämän kirjan äärelle, sen kauneus nousee pintaan ja sen merkitykset avautuvat pakahduttavalla tavalla. Helppo romaani tämä ei ole. Arudpragasam on valmistunut filosofian tohtoriksi Columbian yliopistosta ja vahva filosofinen ote näkyy todella hänen romaanissaan. A Passage North on Arudpragasamin toinen romaani. Palkittu esikoisromaani The Story of a Brief Marriage (2016) kertoo kahden tamilin pakkoavioliitosta sisällissodan aikana.

Anuk Arudpragasam:
A Passage North
W. F. Howes Ltd 2021
Äänikirjan lukija: Neil Shah
Kuunneltu Storytelista