When the roses bloomed, the garden was a sea of silver. Before Ava knew it, summer would be gone. This is the way time moved in the human world. Slowly at first, and then much too fast. The heron still nested on the rooftop, but she knew that in a few months’ time he would leave for Spain or Africa. She tried not to think about his parting, and she wondered if love was like that, and if all mortals needed to close their eyes against the future and what it might bring. Sister Marie, who went to prayers at four, noticed Ava on her way to the chapel. The younger nuns remained nervous in Ava’s presence, and avoided her entirely. They said she never slept and some of the sisters believed she could read their thoughts. When she pressed their garments, the younger nuns swore that she gathered information about them. How else could she know their private thoughts and desires? Why she had even made Sister Félicité a bread pudding for her birthday, when no one in the convent had known that date or had ever celebrated the sister’s birthday before.

The mother superior paused in the courtyard in the dim light of morning to listen to Ava sing to the heron in a voice that brought tears to the sister’s eyes. They danced in the courtyard, bowing and circling one another, singing as if their hearts would break. Spying this on her way to prayers, Sister Marie knew enough of the world to know what she was seeing.

Alice Hoffman: The World That We Knew

Alice Hoffmanin The World That We Knew kuuluu sarjaan “taianomaisia tarinoita holokaustista selvinneistä lapsista”, johon voisi listata ainakin Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe, Eva Weaverin Jacobin takki, Markus Zusakin Kirjavaras, Tatiana de Rosnayn Avain (Nimeni on Sarah) ja monia muita. Hoffman on lähestynyt raskasta aihetta maagisen realismin keinoin, juutalaista mytologiaa hyödyntäen. Olen lukenut Hoffmanilta aiemmin romaanin Ihmeellisten asioiden museo, jossa juutalainen mytologia oli myös vahvasti mukana. Kiinnostavaa on, että siitä kirjoittaessani olen nostanut esiin Helene Wickerin fantasiaromaanin The Golem and the Djinni, joka jälleen pyöri mielessäni tätä uutta Hoffmania lukiessani. The World That We Knew nimittäin nostaa myös keskushenkilökseen juutalaisen taruolennon, savesta luodun golemin.

Vuoden 1941 Berliinissä juutalainen Hanni Kohn etsii keinoa saada 12-vuotias tyttärensä Lea turvaan natseilta. Hän ei itse voi lähteä Lean mukaan, sillä hänen on huolehdittava myös liikuntakyvyttömästä äidistään. Hanni saa vinkin pyytää apua arvostetulta rabbilta, jonka huhutaan osaavan luoda savesta juutalaisen taruolennon golemin. Golem on väkivahva olento, jonka tarkoitus on totella kaikessa isäntäänsä jota hänet on luotu suojelemaan. Rabbin sijaan golemin luontiin ryhtyy rabbin tytär Ettie, joka on salaa kuunnellut ja opetellut isänsä seremonioita. Hanni lupaa Ettielle ja tämän siskolle junaliput Pariisiin, ja niin naiset yhdessä luovat naispuolisen golemin, Avan. Avan tehtävä on suojella Leaa niin kuin äiti suojelisi lastaan. Golemilla ei pitäisi olla sielua tai kykyä tuntea. Juutalaisen mytologian mukaan golem on myös tuhottava ennen kuin se saa liikaa valtaa ja alkaa seurata omia halujaan. Golem herätetään henkiin kirjoittamalla sen ihoon sana emet – totuus, ja se tuhotaan pyyhkimällä pois ensimmäinen kirjain, jolloin jäljelle jää met – hän on kuollut. Osoittautuu kuitenkin, ettei naisten luoma Ava ole aivan tavallinen golem. Lintujen kieltä osaava Ava rakastuu matkallaan haikaraan, joka toimii myös kahden muun rakastavaisen viestinviejänä.

Lea siis lähetetään serkkutytöksi väitetyn Avan kanssa Pariisiin kaukaisten sukulaisten luo. Siellä tarinaan astuvat Lévin perheen pojat Victor ja Julien, joiden vaiheita kirjassa seurataan myös. Omaa polkuaan kulkee myös golemin luonut Ettie, jonka taival saa traagisen käänteen heti alkumetreillä. Hoffman punoo taitavasti yhteen näiden nuorten kohtalot heidän paetessaan ja auttaessaan muita pakenemaan kerta toisensa jälkeen natsien kynsistä. Kaunis ja maaginen kerronta lumoaa ja keventää raskasta aihetta ja pahuus kukistetaan asiaankuuluvasti toivolla, rakkaudella ja joidenkin erityisten ihmisten hyvyydellä.

Kirjassa keskitytään juutalaislasten kohtaloon ja erityisesti Ranskassa sodan aikana toimineeseen vastarintaliikkeeseen, joka piilotteli juutalaislapsia ja auttoi heitä pakoon rajan yli Sveitsiin. Hoffman on tehnyt paljon taustatyötä, mikä näkyy myös kiitoksissa ja kattavassa kirjalistassa romaanin lopussa. Satumaisia elementtejä sisältävä romaani kuljettaa sankarinsa monen todellisen paikan ja historiallisen tapahtuman läpi. Esimerkiksi yksi henkilöistä onnistuu livahtamaan karkuun Pariisin velodromiareenalta, jonne juutalaiset rahdattiin odottamaan kuljetusta kuolemanleireille. Samoista järkyttävistä tapahtumista kirjoittaa Tatiana de Rosnay romaanissaan Avain. Sama henkilö onnistuu pakenemaan myös Maison D’Izieusta, juutalaislasten orpokodista, jonne Gestapo teki yllätyshyökkäyksen Klaus Barbien johdolla ja lähetti lapset ja heidän hoitajansa keskitysleirille.

Golemin lisäksi kirjan sivuilla lymyilee toinen taruolento, Kuoleman enkeli Azriel, joka vaanii varjona puissa ja ilmestyy noutamaan sen jonka aika on täysi. Sodan aikana Azrielilla riittää noudettavia, mutta Ava on päättänyt päihittää Azrielin. Hänen suojeltaviaan Azriel ei saa, mutta pystyykö Ava välttämään omaa kohtaloaan? Pyyhitäänkö hänen kirjaimensa pois maailmasta, jota hän on sieluttomalla ruumiillaan oppinut rakastamaan? Uskoisin, että maagisen realismin ja holokaustikirjallisuuden lukijat rakastavat tätä kirjaa, mutta uskaltaisin suositella tätä myös sellaisille lukijoille, joille fantasia on vieraampi genre. Toivottavasti kirja saadaan myös joskus suomeksi.

Alice Hoffman:
The World That We Knew
Simon & Schuster 2019
Omasta hyllystä

Sinua voisi myös kiinnostaa

Leon Leyson: Poika joka pelastui

Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo

Eva Weaver: Jacobin takki

Helene Wecker: The Golem and the Djinni

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Seuraa Kirjaluotsia

Alice Hoffman holokausti juutalaisvainot maaginen realismi mytologia The World That We Knew toinen maailmansota