When Evert Dax started reading, Johnny took his small sketchbook from his pocket and held it closed on his knee. It gave him a sense of purpose, and security, while he sipped from his glass of punch, smiled with the general laughter at something Dax had said, and looked around in a curious prickle of feelings. There had been a strange moment, as people were finding their seats, when Denis mentioned he’d asked ’the boy from Hendy’s’ to stay on. Dax had peered at him pleasantly over his glasses, Johnny came forward to shake hands, raising the candle in his other hand as if to see his way, and said his name – and then, instead of the usual quick blink or two of absorption and adjustment, Dax blushed, laughed rather oddly, a queer five seconds while his blue eyes ran quickly over Johnny’s face and then away, as if too shy to look at him again: ’Johnny, you say? … yes, indeed … well, of course – please!’ before he turned his back. ’Right! Right!’, raising his voice and calling them all to order. These days the fairly rapid deduction that Johnny was David Sparsholt’s son rarely led to such obvious confusion.

– Alan Hollinghurst: The Sparsholt Affair

Alan Hollinghurstin The Sparsholt Affair on romaani, joka rakentuu viidestä erillisestä osasta ja kuuden vuosikymmenen mittaisesta kaaresta. Sen keskellä on Sparsholtin perhe, mutta vielä enemmän sen keskellä on muisti: se, mitä kerrotaan, mitä vaietaan ja mitä jää lopullisesti hämärään. Alan Hollinghurst kirjoittaa jälleen ajasta, halusta ja sosiaalisista rajoista tavalla, joka on yhtä aikaa tarkka, pidättyväinen ja emotionaalisesti latautunut.

Romaani alkaa sodan ajan Oxfordista vuonna 1940. Ensimmäinen osa rakentuu Freddie Greenin muistelmien varaan. Hän tarkkailee ystäväpiiriään, jossa keskiöön nousee nuori David Sparsholt: poikkeuksellisen komea, lihaksikas ja etäinen opiskelija, jonka ympärille kertyy ihailua ja kilpailua. Davidin ja Evert Daxin välinen suhde jää osittain vihjeiden varaan, samoin kuin Freddien oma, osin tiedostamaton kiintymys Davidiin. Alastonpiirros, jonka yksi kaveruksista tekee Davidista, kulkee romaanissa mukana symbolina: kuvana, joka yrittää vangita jotakin olennaista, mutta jää silti vajaaksi.

Toinen osa siirtyy 1960-luvulle Cornwalliin, perhelomalle, jota tarkastellaan Davidin pojan Johnnyn näkökulmasta. Johnny on herkkä ja epävarma nuori, jonka lomaa hämmentää ranskalainen vaihto-oppilas Bastien ja heräävä kiinnostus omaa seksuaalisuutta kohtaan. Samaan aikaan hänen ohitseen kulkee isän salattu elämä: katseet, jännitteet ja suhteet, joista ei puhuta ääneen. David on tässä vaiheessa menestynyt ja arvostettu mies, mutta hänen yksityinen maailmansa pysyy suljettuna.

Kolmannessa osassa eletään 1970-luvun Britanniassa. Johnny on nuori aikuinen ja liikkuu taidepiireissä, joissa mennyt ja nykyinen kietoutuvat toisiinsa. Tässä vaiheessa alkaa hahmottua romaanin nimessä mainittu ”Sparsholtin tapaus”: skandaali, joka liittyy Davidin isään, poliittiseen valtaan ja homoseksuaalisuuteen. Tapausta ei koskaan selitetä suoraan, vaan se elää huhuina ja puolikkaina muistoina. Se muistuttaa todellisia historiallisia skandaaleja, joiden nimet jäävät mieleen, mutta joiden yksityiskohdat katoavat.

Neljäs osa sijoittuu 1990-luvulle ja keskittyy menetyksiin. Kaksi keskeistä henkilöä kuolee, ja Johnny saa haltuunsa Freddien kirjoitukset, joiden kautta romaanin alku palaa hänen eteensä uudella tavalla. Hän yrittää ymmärtää isäänsä, tämän nuoruutta ja valintoja, mutta pääsee vain osittain niistä perille. Menneisyys avautuu, muttei koskaan kokonaan. Lapsen näkökulma tuo tähän osaan etäisyyttä ja muistuttaa siitä, miten tarinat siirtyvät sukupolvelta toiselle aina hieman vääristyneinä.

Viimeinen osa vie lukijan 2000-luvun alkuun. Johnny on menettänyt puolisonsa ja elää maailmassa, jossa seksuaalisuus on aiempaa avoimempaa ja teknologian välittämää. Nuoremmille sukupolville Sparsholtin tapaus ei enää merkitse juuri mitään. Davidin kuolema nostaa menneisyyden vielä kerran esiin, mutta nyt se tuntuu jo etäiseltä, melkein arkistoidulta.

Näiden viiden osan kautta Hollinghurst rakentaa romaanin, jossa mikään ei koskaan asetu lopullisesti paikoilleen. Keskeiset tapahtumat pysyvät osittain varjossa. Ihmiset näyttäytyvät aina jonkun toisen katseen kautta. Totuus on kokoelma ristiriitaisia kertomuksia. Tämä tekee lukemisesta hidasta, joskus vaativaa, mutta samalla poikkeuksellisen palkitsevaa.

Tämä oli neljäs Hollinghurstilta lukemani romaani ja alan todella kiintyä hänen tyyliinsä kirjoittaa. Kielellisesti The Sparsholt Affair on tyypillistä Hollinghurstia: huolellista, aistillista ja tarkkaa. Hän kirjoittaa kehoista, huoneista, maisemista ja esineistä tavalla, joka ankkuroidaan vahvasti aikaan ja paikkaan. Samalla tekstissä on hienovaraista ironiaa ja tarkkaa luokkayhteiskunnan havainnointia. Mikään ei ole täysin viatonta, mikään ei täysin paljastettua.

Romaani on myös kuvaus homoseksuaalisen elämän historiasta Britanniassa, mutta ei suoraviivaisena vapautumisen tarinana. Lait muuttuvat, asenteet pehmenevät, mutta häpeä, varovaisuus ja itsesensuuri kulkevat pitkään mukana. Ne siirtyvät ihmisestä toiseen, vanhemmilta lapsille, tarinoiden ja vaikenemisen kautta.

The Sparsholt Affair ei välttämättä ole romaani, joka vie mukanaan juonellaan. Sen voima syntyy vähitellen, kerros kerrokselta. Se muistuttaa pitkää keskustelua menneisyyden kanssa: yritystä ymmärtää, miksi jotkut hetket jäävät ratkaiseviksi ja toiset katoavat, miksi jotkut ihmiset pysyvät arvoituksina vielä kuolemansa jälkeenkin.

Lopulta kirja tuntuu kertovan siitä, miten elämä rakentuu epätäydellisistä kertomuksista. Siitä, miten me olemme toisillemme muistoja, tulkintoja ja aukkoja. Hollinghurst ei tarjoa selkeyttä eikä sovitusta. Hän tarjoaa jotakin hienovaraisempaa ja kestävämpää: kuvan ihmisistä, jotka yrittävät ymmärtää itseään ja toisiaan pitkän ajan kuluessa – aina hieman vajavaisesti, mutta vilpittömästi.

Helmet-lukuhaaste 2026:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 11 – Kirjassa on 400–500 sivua.

Alan Hollinghurst: 
The Sparsholt Affair
Picador 2017

Sinua voisi myös kiinnostaa

Julian Barnes: The Departure(s)

Alan Hollinghurst: The Line of Beauty

Alan Hollinghurst: Our Evenings

Iris Murdoch: The Book and the Brotherhood

John Bayley: The Iris Trilogy

Edward St. Aubyn: Sokkotesti

Evelyn Waugh: Brideshead Revisited | Klassikkohaaste 12

Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi

Seuraa Kirjaluotsia

Alan Hollinghurst englanninkielinen helmet2026 helmethaaste homoseksuaalisuus Oxford sukupolviromaani The Sparsholt Affair