menu Menu
Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista
Gummerus, Kotimainen kaunokirjallisuus, Suomi, Viikilä Jukka 23/03/2016 0 kommenttia
Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista Edellinen John Williams: Butcher's Crossing Seuraava

Helsinki on niin tuulinen kaupunki, että palavan sikarin sijasta on järkevintä nuuskata. Vastaan tulee miehiä, jotka ovat antaneet hattunsa juosta lopullisesti mereen. Rakastavaiset hakeutuvat rantaan käveleskelemään, silloin voi puhua toisen kuulematta ja kaikki sanat ovat mieluisia korville. Paitsi että korvat kipeytyvät.

Meri paiskaa kaikki ajatukset takaisin, nekin jotka heitin mielestäni Tallinnassa.

Ehrenström oli nerokas huomioidessaan asemakaavassaan Helsingin tuulisen luonteen, ei vastustanut sitä vaan käytävöi tuulen syvälle kaupunkiin. Varsinkin suomalaiset tuntuvat nauttivan tuulesta, jossa voi olla suuremman armoilla tarvitsematta kohdata toista ihmistä. He tarvitsevat puhurin, koska vaativat niin paljon toisiltaan. Minulle vastaantulija on usein yhdentekevä hatunnosto.

Liikun päivittäin Engelin maisemissa kiinnittämättä sen kummemmin huomiota minua ympäröiviin rakennuksiin. Luettuani Jukka Viikilän esikoisromaanin Akvarelleja Engelin kaupungista minun on nyt katsottava kotikaupunkiani uusin silmin. Runoilijana ja dramaturgina tunnettu Viikilä piirtää runollisen kauniin ja vakavin vedoin kuvaa Johan Carl Ludvig Engelin sielunmaisemasta, jonka näkyjen pohjalta on syntynyt pääkaupunkimme ydinolemus. Akvarelleja Engelin kaupungista koostuu Engelin kuvitteellisesta yöpäiväkirjasta vuosilta 1816-1840: Yöpäiväkirja, käänteinen päiväkirja, ajatuksia vailla yleisempää merkitystä. Surua vailla yleisempää merkitystä. Suunnatonta halua suudella lapsen paljasta selkää.

Saksalainen Engel perheineen muuttaa syrjäiseen Helsinkiin keväällä 1816, kun Helsingin uudelleenrakennuskomitea valitsee Engelin pääarkkitehdikseen. Engel lupaa vaimolleen Charlottelle, että he viipyvät korkeintaan kuusi vuotta tässä syrjäisessä ja kylmässä kolkassa, mutta vuodet vierivät ja Engelin elämäntyö vain paisuu. Rahaton ja työuupumuksesta kärsivä arkkitehti suree esikoispoikansa kuolemaa ja tyttärensä sairautta ja etsii lohtua piirtämistään linjoista, Beethovenin, Bachin ja Schubertin sävelistä sekä puutarhansa loistosta. Usein hän kamppailee turhamaisuutensa kanssa, pohtii mitä hänestä tulevaisuudessa ajatellaan, pelkää epäonnistumista. Engelin näkyjen ja käsien voimasta syntyvä ja muuttuva Helsinki on hänelle kuin oma lapsi – vastuu painaa arkkitehtia hänen kasvattaessaan lastaan, luodessaan keisarille uutta maisemaa.

Tästä kirjasta tekisi mieli poimia valtavasti sitaatteja, sen surumielisissä tunnelmissa ja kristallinkirkkaissa, aforismeja lähentelevissä kiteytyksissä tekisi mieli viipyillä. Välillä runollisuus vyöryy yli äyräiden ja huomaan harmikseni takertuvani pikkuasioihin, kuten siihen miten Engel olisi mitenkään voinut nähdä sitruunaperhosen torilla joulupäivänä. Ehkäpä se oli vain uupuneen arkkitehdin mielen tuottama harhanäky. Kirjan herkkyyttä korostaa myös Jenni Noposen suunnittelema kaunis kansi. Lainasin kirjan kirjastosta, mutta tällaisen kuulaan kauniin teoksen soisi mielellään löytyvän omasta kirjahyllystä, tässä tuulisessa kaupungissa, talviauringon terävän veitsen leikatessa ajatukset erilleen.

Täällä pohjoisessa me rakastumme kylmään valoon, pakkasaurinkoon, joka ikkunasta tunkeillessaan mitätöi siivoojien työn ja lämmittää sydämen. Kesällä sydän on märkä ja auringon porotus vain läkähdyttää ja laiskistuttaa, talviauringon terävä veitsi sitä vastoin leikkaa ajatukset erilleen ja valaisee ne läpikotaisin kuin seinättömät huoneet.

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungistaJukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista
Gummerus 2016.

Fiktiivisen Engelin runollisista pohdinnoista ovat vaikuttuneet myös:
P. S. Rakastan kirjoja
Lumiomena
Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Kirjakko Ruispellossa
Hemulin kirjahylly

Akvarelleja Engelin kaupungista Gummerus Helsinki Johan Carl Ludvig Engel Jukka Viikilä


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up