Klikkaa kuvaa ja lunasta 45 päivän maksuton kokeilu alekoodilla KIRJALUOTSI. Etu koskee uusia BookBeat-käyttäjiä.
#elämäkertakaikkiaan #kirjamessut #kirjojaulapalta #naistenviikkohaaste autofiktio avioliitto dekkari dystopia englanninkielinen Englanti esikoiskirja esikoisromaani Gummerus helmet2021 helmet2022 helmet2023 helmet2024 helmethaaste historiallinen romaani ihmissuhteet Irlanti Japani kasvutarina Keltainen kirjasto klassikko kuolema maahanmuutto mielenterveys muistelmat naisen asema Otava perhe perheet perhesalaisuudet rakkaus siirtolaisuus sota suru Tammi toinen maailmansota WSOY Yhdysvallat ystävyys äitiys äänikirja
Kuvat:
iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Being here, and making history with this movie that we should have had a long time ago, was a product of more than my own personal struggles; it was also the culmination of everything my parents had fought for. Our stories are one and the same, our destinies forever intertwined and defined by our sweat, […]
Kotiin saapuessaan Nova ei heti ymmärtänyt, mikä oli toisin. Talon idänpuoleinen seinusta, se joka näkyi pihatielle päin, näytti kuitenkin hyvin erilaiselta. Lähemmäs kävellessään Nova tajusi viimein, mikä oli muuttunut. Seinää peitti syvän tummanvioletti, lähes musta muratti, jota siinä ei ollut aiemmin ollut. Nova tuijotti kasvustoa epäuskon vallassa. Mistä se oli tullut? Ei kai mikään muratti […]
Strut, fly, gallop. There are so many ways to walk a street, but none of them will make you bulletproof. I got back from Mama’s and found myself stuck between street and gutter, Trevor knocking on the door early Sunday morning saying Vern been by again telling them they out if they don’t pay in […]
“Okei, tein väärin”, Linda myönsi. “Mutta sinun pitää ymmärtää, että tein sen sinun vuoksesi. Suojellakseni. Rakkaudesta. Minä näen työssäni pahoja juttuja. Sitä paitsi sain selville, että valehtelit minulle. Sinä ja Laura vietitte yhdessä aikaa koulussa, ja nyt Laura on kuollut. Et uskokaan mitä… Jossain on ihminen, joka satutti Lauraa todella pahasti. Jos hänen äitinsä olisi […]
Sormissa on heikosti tuntoa. Voitelen leivän, hörppään maitoa, avaan opettajanpäiväkirjan. Aamulla ensiluokkalaisille laskutoimituksia 0+1, 0+2, isommille ilmansuunnat, sen jälkeen Marian ilmestys ja lauseen käsite. Iltapäivällä ulkona palloilua yhdessä, jos jaksan. Mitä lapset tekevät, jos en jaksa? Noudetaanko heille kirkonkylältä uusi tytönhuitukka, joka ei opetustyöstä mitään tiedä? ja mitä minä itse teen? Minne minä menen, jos […]
An obsession, a mania, Lib supposed it could be called. A sickness of the mind. Hysteria, as that awful doctor had named it? Anna reminded Lib of a princess under a spell in a fairy tale. What could restore the girl to ordinary life? Not a prince. A magical herb from the world’s end? Some […]
Oli hankalaa yrittää ymmärtää, mikä tunneleissa jännitti. Järjellä ajateltuna niissä ei ollut suuria petoja, ja nyt mukanani oli tavallaan myös joukon luomaa turvaa, vaikka turva oli viimeinen määritelmä, mitä Kadonneista pojista käyttäisin. Mutta kaikki valot eivät voisi sammua yhtä aikaa.Tunneli oli erilainen kuin se, joka oli kulkenut Kammioon. Puoliympyrän sijaa kiviputken läpileikkaus oli pyöreä, ja […]
Perheen elämä muistuttaa enemmänkin topografista karttaa kuin romaania, ja biografia on sen läpikäymien geologisten ajanjaksojen summa. Itsestään kirjoittaminen merkitsee sen muistamista, että on syntynyt raivosta, että on ollut paksu katkeamaton laavavirta ennen kuin sen pinta on kovettunut ja halkeillut ja päästänyt esiin jonkinlaista rakkautta, tai anteeksiannon hyödytön voima on tullut hiomaan ja tasoittamaan painautumia. Itsestään […]
Katson pientä tyttöä sohvalla, tyttöä, jota ei pitänyt olla tällä saarella. Katson kuinka hän ahmii muistiinpanojani unesta, lehtiartikkelista, dokumentin kertojan äänestä, majakan ikkunaruuduista ja tiedän, että takaisin ei nyt enää pääse. Naapurissani on nainen, jolla on kangaspuut, eteisen lattialla kassi, jonka sisällöstä saa kuteet, sohvalla tyttö ja lokikirja ja mäellä unesta tuttu majakka, joka vilkuttaa […]
Sillä nimenomaisella hetkellä, seistessään kynttilöiden keskellä sademetsän sietämättömässä kuumuudessa ja seuratessaan Vihittyjä, jotka heittäytyivät maahan itkien ja vavisten, Talin oli vaikea kuvitella, että sykli voisi olla päättymässä. Kaikkien muiden tavoin hän tunsi meedion lähestyvän eikä uskaltanut kääntyä katsomaan. Meedio ei ollut sama Juan, joka oli nukkunut hänen sängyssään. Tuo mies, joka askelsi päämääräänsä kohti niin […]
Edellinen sivu Seuraava sivu